Kertokaas minulle miksei hyttysiin tai muihinkaan kesän pörriäisiin ikinä totu, vaikka koko ikänsä on niiden keskellä asustanut jokaisesta vuodesta noin puolet? Olen ihan paukamilla ja verillä raavittuani kutisevaa ihoa, porukat tuossa äsken pistivät minut velipoikien kanssa maalaushommiin ja yritä siinä sitten pensselin kanssa huitoa ötököitä kauemmas.

Ampiaiset ovat kesän toinen vitsaus. Toivottavasti tästä kesästä ei tule auvoisa ampiaisten kannalta ajatellen, viime vuonnakin niitä pörräili jo ihan liikaa. Jos ulos aikoi mennä etuovesta, piti juosta siitä suoraan läpi eikä puhettakaan, että terassilla olisi voinut seisoskella. Ampparit olivat pesiytyneet kuistin välikattoon ja vihaisesti suristen hyökkäsivät sumeilematta päälle, kun niiden rauha häiriintyi. Hyi yäk oksennus. Ja minä kun kärsin vielä ampiaisfobiasta. Onneksi niitä ei vielä ole näköpiiriini ilmaantunut.